Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä työväenjuhlapäivä ja yleinen vapaapäivä. Vappu on myös opiskelijoiden suuri juhla. Vappuna korkeakoulujen opiskelijat järjestävät erilaisia tapahtumia ja pitävät hauskaa.

 

Historia

 

Vaikka nykyään vappu on tunnettu valtaosin opiskelijoiden juhlana ja ilmapalloista, sen alkuperä on työväenliikkeessä. Vappu oli alun perin työväen juhla, joka juontaa juurensa Yhdysvaltojen Chicagoon, jossa 1886 tapahtui suuri työväenliikkeen mielenosoitus ja Haymarketin verilöyly.  Työväenliikkeen juhlaa alettiin viettää 1. toukokuuta eri puolilla maailmaa, ja Suomeen tämä perinne saapui 1890-luvulla. Alun perin vappu oli siis enemmän työväenliikkeen ja ay-liikkeen juhla, jossa juhlistettiin työntekijöiden oikeuksia ja vaadittiin parempia työolosuhteita. Vappu vakiintui opiskelijajuhlaksi 1900-luvun alussa ja on sittemmin saanut enemmän vapaamuotoisen, iloisen ja kansanjuhlan luonteen. Se on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä vuodesta 1979.  Vapun nimi tulee Valburgista, joka on katolilaisen kirkon pyhimys. 

​

Ruoka ja juoma

 

Suomalaiseen vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti. Kuitenkin sima on tärkein suomalaisen vapun tunnusmerkki. Vappuaattona alkoholin myynti kasvaa tavalliseen maanantaipäivään verrattuna jopa kolminkertaiseksi ja se on sen suhteen Suomessa kolmanneksi vilkkain juhlapäivä joulun ja juhannuksen jälkeen. 

​

Vappuasu

 

Opiskelijan tavallinen asu vappuna on haalarit ja ylioppilaslakki. Haalarin väri ja ulkonäkö riippuvat opiskelupaikasta. Opiskelijat koristavat haalareita merkeillä, joissa on usein hauska teksti tai kuva. Diakissa käytämme kaikilla aloilla ja kampuksilla keltaisia haalareita. 

 

Vappuna sekä nuoremmilla että vanhemmillakin sukupolvilla on päässään ylioppilaslakki. Ylioppilaslakki on valkoinen hattu, jossa on musta reuna. Kun henkilö valmistuu lukiosta, hänestä tulee ylioppilas ja hän saa ylioppilaslakin. Nykyään vappuna käytetään myös muita valmistujaislakkeja, joiden väri ja ulkonäkö riippuvat tutkinnosta. 

 

Ylioppilaslakkia eli yo-lakkia käytetään vappuaattona 30.4. ja vappupäivänä 1.5. Yo-lakin saa laittaa päähänsä vasta 30.4. patsaan lakituksen jälkeen. Muilla valmistujaislakeilla on omia sääntöjä ja osan saa laittaa päähän jo aikaisemmin. 

 

Ylioppilaslakin käyttö vappuna on vanha traditio. 1800-luvulla ylioppilailla oli tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Vappuna oli tapana vaihtaa talvilakki kesälakkiin. Se merkitsi kesän alkua. Nykyään ylioppilailla on vain yksi lakki, valkolakki. 
 

Patsaiden lakitus 

 

Patsaan lakitus tarkoittaa, että kaupungin tärkeä patsas saa vappuna oman ylioppilaslakin. Usein opiskelijat lakittavat patsaan. Patsaan lakituksen jälkeen opiskelijat laittavat lakin omaan päähänsä ja juhlat voivat alkaa.

​

• Helsingissä lakitetaan Manta eli Havis Amanda -patsas.

• Oulussa lakitetaan Franz Mikael Franzénin patsas.

• Porissa lakitetaan Raatihuoneenpuiston karhupatsas.

• Turussa lakitetaan Lilja-patsas.

• Jyväskylässä lakitetaan Minna Canthin patsas.

• Kajaanissa lakitetaan Elias Lönnrotin patsas.

• Tampereella lakitetaan Suomen neito -patsas.

 

Vapun viettopaikka

 

Vappua vietetään usein ulkona puistossa Vappuaattona 30.4. sekä Vappupäivänä 1.5. piknikin merkeissä. 

 

• Helsingissä Vappupuisto on Kaivopuisto. Lue lisää.

• Oulussa Vappupuisto on Kuusisaari, Äströminpuisto, Linnasaari. Lue lisää.

• Porissa Vappupuisto on Raatihuoneenpuisto. Lue lisää.

​

​

Lähteet:

Juhlapyhät.fi

Elävä perintö

Tietävä juhlakalenteri 

​